Mitä on sosiaalinen media?
Mitä on sosiaalinen media
Sosiaalinen, eli suotavammin yhteisöllinen media on laajalti kansan keskuuteen levinnyt käsite, joka herättää kiinnostusta niin ammattilaisten kuin tavallistenkin ihmisten osalta. Sosiaalisen median piirissä oleviin yhteisöihin liittyy räjähdysmäisellä vauhdilla ihmisiä käsitettä sen enempää pohtimatta. Käsitteenä se tuntuu ehkä jotenkin perinteistä mediaa hienommalta sanalta.
Eroina perinteiseen mediakäsitykseen on ilmenemismuodot sekä asenteet. Media-sanalla ymmärretään tavallisesti jokin tiedotusväline josta vastaanottaja saa tietoa kuuntelemalla, lukemalla tai muuten katsomalla, kun taas sosiaalisen median ideaan kuuluu kiinteästi ajatus, että vastaanottaja on myös osallistuu usein median tuottamiseen. Toisekseen, perinteinen media yleensä käy läpi jonkinlaisen sensuurin, kun taas sosiaalinen media ilmenee useissa erilaisissa lähteissä, joihin vastaanottaja suhtautuu erilaisella ajatusmaailmalla, ehkä varautuneemmin. Tietoa on paljon tarjolla, mutta sen tuottajat, tyyli ja luotettavuusaste vaihtelevat. Erittäin olennaista sosiaalisen median maailmassa onkin osata käsitellä informaatiotulvaa ja osata hyödyntää sitä oikein.
Sosiaalisen median palveluita
Yhteisöt
Yksittäinen käyttäjä voi luoda verkossa yhteisöön oman profiilin ja näin yhteisöt alkavat kehittyä. Yhteisöistä voi käyttä myös nimitystä sosiaalinen verkko. Suurimpia yhteisöjä ovat tällä hetkellä Facebook ja MySpace.
Blogit
Blogien kirjoittamisen suosio on kasvanut jo viimeisen viiden vuoden ajan, mutta viimeiset pari vuotta suosion kasvu on räjähtänyt. Se on osaltaan korvannut päiväkirjaa. Monet tykkäävät blogista juuri sen takia, että perinteinen käsikirjan kirjoittaminen tuntuu nykyään vaivalloiselta. Lisäksi se on helppo tapa kertoa muille omista ajatuksistaan. Blogeja voidaan julkaista erilaisten ryhmien sivuilla jolloin samanhenkiset ihmiset voivat lukea jonkun toisen ajatuksia.
Mikroblogit
Mikroblogit perustuvat lyhyiden viestien lähettämiseen, jossa on usein määritelty viestin maksimipituus. Mikroblogiyhteisöistä on helppo ja nopea hakea ajankohtaisista asioista tietoa. Suurin mikroblogipalvelu tällä hetkellä on Twitter. Mikroblogit löysivät vielä aukon blogien, sähköpostien, keskustelufoorumien ja pikaviestimien välistä.
Sisältöjenjakopalvelut
Erilaiset sisältöjenjakopalvelut ovat olleet myös suuressa suosiossa, jo legendaariseksi muodostunut Youtube kasvoi todella nopeassa ajassa ja sisällön laatukin parani. Ajatus lähti liikkeelle siitä, että ihmiset voivat laittaa omia videoitaan yleiseen jakoon. Myöhemmin youtubea alettiin käyttää paljon myös musiikin levittämiseen, mikä onkin aiheuttanut tekijänoikeuskiistoja.
Flickr on yksi suosituimmista kuvanjakelupalveluista, joissa kuvia on kategorisoitu käyttöoikeuksien mukaan. Joitakin kuvia saa sekä muokata itse, että esittää sitä kaupallisissakin tarkoituksissa. Toisia kuvia saa esittää alkuperäisessä muodossa, kun julkaisijalta on ensin kysytty lupa.
Sosiaaliset kirjanmerkit kuten Delicous. Siinä pystyy tallentamaan kirjanmerkkejä verkkoon omalle profiilille ja jakamaan niitä muiden kanssa. Lisäksi voi etsiä muiden tekemiä mielenkiintoisia kirjanmerkkejä. Uutispalvelu Digg on käyttäjien varassa toimiva sivusto, jossa käyttäjät äänestävät uutisia, ja suosituimmat uutiset pääsevät palvelun etusivulle. Tällä tavoin saadaan etusivu täytettyä yleisesti kiinnostavimmilla uutisilla, toisin kuin perinteisissä lehdissä joissa käyttäjillä ei ole asiaa päättää etusivun otsikoista.
Erilaiset wikit ovat tehokkaasti ”kasvattaneet itseään,” sillä esimerkiksi wikipedia sisältää jo useilta aloilta ammattikirjallisuuden tasoista tietoa, joka lisäksi on melko luotettavaa. Toiminta on vapaaehtoista, mutta koska lukijoita on äärimmäisen paljon, kasvaa kirjoitettujen artikkeleiden määrä tasaisesti. Käyttäjillä on toki myös mahdollisuus antaa lahjoituksia artikkeleiden kirjoittajille.
Virtuaalimaailma
Virtuaalimaailma on tulevaisuudessa arkipäivää, ja ihmiset tulevat käyttämään sitä niin viihde- kuin hyötytarkoituksiinkin. Virtuaalimaailmassa voidaan esimerkiksi elää virtuaalihahmon kautta toisenlaista elämää kuin oma elämä on. Ihmiset jopa investoivat oikeata rahaa ostaakseen virtuaalielämän hyödykkeitä. Joistakin ihmisistä tällainen ajatus saattaa tuntua erikoiselta, mutta suosio on kovasti kasvavaa. Oma hahmo saattaa olla jossakin yhteisössä, esim suomalaiskehitteinen Habbo Hotel, ja käyttäjä voi ostaa hahmolleen erilaisia ominaisuuksia tai hyödykkeitä. Second life-pelin käyttäjämäärä on kasvanut kolmessa vuodessa noin viidellätoista miljoonalla. Se on houkutellut toimintaansa maailman isoimpia yrityksiä, ja se on realistinen siltä osin, että tavaramerkit ja toiminnot eivät ole ihan keksittyjä. Maksulliset jäsenyydet virtuaalipeleissä oikeuttavat erilaisiin etuihin, esimerkiksi varmaan sisäänpääsyyn, jos käyttäjiä rekisteröityy liikaa.
Virtuaalimaailma soveltuu myös joihinkin harrasteisiin ja kulttuureihin tutustumisessa. Uusien kielten opiskelu saattaa saada pehmeämmän laskun harjoittelemalla kieltä ensiksi jossakin viestimessä ennen varsinaiseen maahan menoa. Käyttäjillä on mahdollisuus kehittyä sekä kirjoitetun, että puhutun tekstin tuottamisessa, koska he voivat puhua kyseenomaisen maan kansalaisten kanssa. Suurin osa internetin edelläkävijämaiden lapsista osaakin englanninkielen taidon pääasiallisesti internetin käytön takia, eikä kouluopetuksen.
Sosiaalinen media työelämässä / yrityksissä
Osaamisen etsiminen työelämässä helpottuu. Tämä vaikuttaa myös siihen että ihmisten kouluttamiseen ei tarvita enää niin suuria voimavaroja, sillä koulutettu ihminen pystyy jakamaan omaa tietämystään helpommin useisiin kohteisiin. Saman alan asiantuntijat pystyvät myöskin helposti vaihtamaan mielipiteitä ja saamaan itselleen lisätietoa asiasta, josta heillä on jo hyvät pohjatiedot.
Sosiaalinen media vaikuttaa yritysstruktuuriin, vähentää porrasmallin käyttöä, ja lisää verkostomallia. Ihmiset vaihtavat tietoa keskenään, eikä valtasuhteiden merkitys aiheuta samanlaisia byrokraattisia hidasteita kuin ennen. Hiljaista tietoa saadaan helpommin esille, sillä sosiaalinen media tarjoaa monia erilaisia työkaluja, joilla voi ilmaista omia taitojaan helpommin. Tekstin, kuvin tai jopa videon avulla.
Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuminen tuotekehittelyyn on huomattavasti helpompaa, koska on faktaa, että palautteen saaminen ihmisiltä täytyy tehdä todella helpoksi, mikäli sitä meinaa saada. Palautteen antaminen on sekä huomattavasti nopeampaa, helpompaa sekä ehkä halvempaakin kuin ennen, joten ihmisten kynnys sen antamiseen on paljon pienempi kuin aikaisemmin. Yrityksillä on mahdollisuus saada suuriltakin ihmisryhmiltä paljon melko eksaktia tietoa haltuunsa, ja vielä nopeasti ja he voivat kehitellä erittäin hyvin kuluttajille sopivan tuotteen. Myöskin vuorovaikutus on ennennäkemätöntä, yritys voi käydä ”keskustelua” asiakkaan kanssa, joten asiakas tietää että hänen palautteensa on huomioitu.
Tiedon liikkuminen vaivattomasti ja nopeasti vaikuttaa täysin suoranaisesti yritysten tehokkuuteen, joustava ja ketterä toiminta lisää kilpailukykyä, mikäli se osataan hyödyntää oikein. Isoissa konserneissa on helppoa saada minimaalisella kulumäärällä eri puolilla maailmaa olevia henkilöitä tavoitettua nopeasti vaikka kokousta varten. Lentokoneella matkustaminen oli aikaisemmin oikeastaan ainoa vaihtoehto face to face-kokousta varten. Koska kulut eivät vaikuta ratkaisevasti siihen, ketkä ihmiset pääsevät kokouksiin, voidaan asioita käsitellä henkilöstön keskuudessa laajemmin, ja lähes koko työyhteisö voidaan ottaa huomioon asioita päätettäessä.
Työyhteisöissä sosiaalisella medialla on tietenkin itse sosiaaliseen käyttäytymiseen vaikutuksia. Asioita saatetaan vaikka käsitellä pikaviestinten avulla, ja se vaikuttaa käsiteltävien asioiden ilmaisutapaan, sekä siihen mitä asioita käsitellään. Voi olla helpompi esimerkiksi kysyä pikaviestimellä apua naapuritoimistosta kuin mennä kysymään asiaa kasvotusten. Ihmisten käsitys yrityksen imagosta on myös riippuvainen paljon muistakin asioista kuin mitä työkaverit ja esimiehet sanovat, nimittäin siitä mitä tietoa verkossa on.
Avoimuus, rohkeus ja oppimisen ilo ovat ehkä sanoja jotka kuvaavat, millä tavalla sosiaaliseen mediaan olisi syytä suhtautua. Nämä eivät kuitenkaan ole kiistatta suomalaisen työyhteisön tunnusmerkkejä. Vaikutus työkulttuuriimme on siis ilmeinen. Koska sosiaalinen media ei rajoitu valtioiden rajojen sisäpuolelle, sillä tulee olemaan myös kulttuureita sekoittava vaikutus.
Parse error: syntax error, unexpected T_STRING in /home/wuniteco/public_html/wp-content/themes/wunite_theme/comments.php on line 66