Onko olemassa negatiivista julkisuutta?
Toyotan jarrujärjestelmävirheestä aiheutuva keskustelu on aiheuttanut pohdintaa siitä, voiko brändin maine oikeastaan nousta negatiivisen kohun ansiosta. Koska aihe on pinnalla, Toyotasta puhutaan paljon.
Keskusteluissa voi tulla myös hyviä asioita esiin, ja on olemassa vannoutuneita merkkiuskollisia kuluttajia, jotka antavat oman osansa keskusteluun puolustaen merkkiä. Kuluttajien mielenkiinto Toyota Priusta kohtaan ei ilmeisesti ole vähentynyt – päinvastoin, mielenkiinto on saattanut lisääntyä kohun jälkeen.
Toyotan eduksi oman merkin esilläolo julkisuudessa vie tilaa paljon muilta automerkeiltä. Kovimmat fanit pystyvät osallistumaan keskusteluun helposti sosiaalisessa mediassa, joten aihe paisuu paljon enemmän kuin pelkkien perinteisten tiedotusvälineiden avulla.
Nyt Toyotalla on oiva mahdollisuus hyödyntää julkisuusasemaansa, mikäli se osaa toimia oikein sosiaalisessa mediassa. Antamalla asiakkaille perusteltuja ja ajantasaisia vastauksia siitä miten ongelmat ratkaistaan, saadaan varmasti tilannetta rauhoitettua, ja tämän jälkeen voidaan kääntää esilläolo positiiviseksi ja hyödyntää sitä markkinoinnissa.
Moni suomalainen tuntee K-marketin domino-tapauksen jossa kaksi työntekijää kokosivat kaupan tuotteista pitkän dominolitkan. Tämä tapaus aiheutti julkista keskustelua ja mielipiteitä oli laidasta laitaan. Osa kuluttajista oli sitä mieltä, ettei tempaus ollut ollenkaan vakava, vaan pikemminkin hauska, eikä se vaikuta heidän ostokäyttäytymiseensä mitenkään. Toisten mielestä taas on epähygieenistä leikkiä elintarvikkeilla sillä tavalla. Julkisuutta tuli, mutta on vaikeaa mitata, oliko tapauksesta taloudellista haittaa, tai kenties hyötyä K-marketille. Negatiivisen tapahtuman aiheuttama julkisuus voi siis lopulta kääntyä positiiviseksikin, mutta sattumallakin on aina jonkinlainen osuus. Jos tilanteessa on tarkkana, saattaa kuitenkin löytyä keino kääntää tilanne voitoksi.
Toyotan jarrujärjestelmävika olisi tullut julkisuuteen joka tapauksessa ilman internetiäkin, mutta dominoklippi levisi valtaisasti youtube-palvelun välityksellä. Tällaisia ilmiöitä, jotka alkavat lähes tyhjästä, mutta paisuvat internetin kanavien välityksellä päämediaan, on tullut jatkuvasti lisää. Klassinen esimerkki tästä tapahtumaketjusta on Niilin hanhet-videopätkä, joka levisi niinikään youtubessa. Seuraavat kaksi sivua esittelevät youtube-persoonia sekä internet-ilmiöitä:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_YouTube_personalities
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Internet_phenomena
Yritysten täytyy siis nykyään varautua siihen, että asiat, jotka on aiemmin pystytty pitämään neljän seinän sisällä, saattavat karata julkisuuteen, eikä niiden leviämistä ehkä voida enää estää. Uskon, että tulevaisuudessa yritykset joutuvat sisällyttämään riskienhallintajärjestelmiinsä toimintamalleja sosiaaliseen mediaan liittyvien riskien varalta.
Parse error: syntax error, unexpected T_STRING in /home/wuniteco/public_html/wp-content/themes/wunite_theme/comments.php on line 66